> 100 ° |
Valokuvanäyttely Kameraseuran Kamera-Galleriassa Lastenkodinkatu 1,
Helsinki, 11.3.-28.3.2008, ma-pe klo 11-17. |
|
|
Hannu Lehto: |
Ajatuksia
panoraamavalokuvauksesta. |
|
|
|
Harrastin kouluaikoina 60-luvulla mustavalkokuvausta. Vuonna 2000 hankin ensimmäisen digikamerani, 2 megapikselin Canon
Ixuksen. Ixuksen mukana tuli muutama tietokoneohjelma, mm. PhotoStitch.
Ohjelma oli tarkoitettu panoraamakuvien tekemiseen siten, että ohjelma
yhdisteli usean vierekkäisen kuvan yhdeksi panoraamaksi. Kokeilin ohjelmaa
muutaman kerran ja tulokset näyttivät mielenkiintoisilta. En tiennyt
panoraamoista juuri mitään niinpä halusin saada asiasta lisätietoja. Niinpä
eräänä iltana vuonna 2002 kirjoitin googleen englanninkieliset sanat
”panoramic photography”. Tuloksista avautui minulle tuolloin kokonaan uusi
maailma. Seuraavat pari vuotta tutkin ja opiskelin panoraama-valokuvausta,
sen teoriaa ja käytäntöä, katselin paljon muiden ottamia panoraamoja
tietenkin kuvasin tein itse panoraamoja. Menemättä yksityiskohtiin totean, että panoraamakuvien tekemisen
teknologioita ja tekniikoita on useita. Itse käytän menetelmää, jossa useita
digikameran kuvia liitetään yhteen tietokoneen avulla. Mikä on panoraama? Nykysuomen sanakirjan mukaan se on
Valokuvauksessa sillä useimmiten ymmärretään valokuvaa, jonka kuvakulma
ylittää laajakulmaobjektiivin kuvakulman. Esimerkiksi 17mm kinokoon
objektiivin kuvakulma on 90 astetta. |
|
|
On huomattava, että kaikki panoraamamuotoiset kuvat eivät ole
panoraamoja. Esimerkiksi normaaliobjektiivilla otettu kuva, josta on rajattu
ylä- ja alaosa pois, ei ole panoraama. Ja kaikenkukkuraksi neliön muotoinen
kuva voi olla panoraama, jos sen vaaka- ja pystykuvakulma on yli 90 astetta. |
|
Panoraamojen kuvakulma on aika usein vaakasuunnassa yli 100 astetta aina
180 asteeseen asti. Myös pystypanoraamoja tehdään, mutta jostain syystä selvästi
vähemmän kuin vaakasuoraan. Panoraamoja tehdään myös yli 180 asteen. Oma
melko suosittu alueensa on 360x180 asteen pallopanoraamat, joissa tietokoneen
ruudulla voi pyörittää näkymää haluamaansa suuntaan vasemmalle, oikealle,
ylös ja alas. Minä jostain syystä en koskaan ole ollut kiinnostunut näistä
pallopanoraamoista lainkaan Panoraamakuvauksessa viehättää monet asiat. Jotenkin panoraamojen
kuvakulma tuntuu luontevalta ja mielenkiintoiselta tavalta tarkastella ja
kuvata maailmaa. Luulen, että se johtuu siitä, panoraamakuvaus on lähellä
ihmisen luonnollista katselukulmaa. Kun useampi kuva yhdistellään yhdeksi kuvaksi, kuvan resoluutio kasvaa.
Esimerkiksi aiemmin käyttämälläni 6 megapikselin kameralla, syntyi helposti
10000 x 4000 pikselin eli 40 megapikselin kuva. Tämä tarkoittaa mm. sitä,
että tällaisen kuva voi hyvin tulostaa varsin |
suureksi ilman että tarkkuus tai terävyys kärsii. Se tarkoittaa myös sitä
että kuvaan mahtuu paljon yksityiskohtia, joita on mielenkiintoista tutkia
esimerkiksi tietokoneen ruudulla. |
|
Yhdistelevällä panoraamatekniikalla on mahdollista ottaa valokuvia, jotka
muuten jäisivät ottamatta. Esimerkkinä tällaisesta on rakennuksen kuvaaminen
siten, että koko rakennus tulee kuvaan ja kuvauspaikka on ahdas tai liian
lähellä kohdetta. Tietokoneella yhdistellyt panoraamakuvat eivät sovellu joka
aiheeseen. Parhaimmillaan ne ovat maisemakuvissa, etenkin luonnossa.
Hankalia, joskaan ei aina mahdottomia, kohteita ovat esimerkiksi liikkuvat
kohteet tai kohteet, joissa on paljon suoria viivoja, kuten esimerkiksi
rakennukset tai sähkölangat tms. Näyttelyssä on kuvia eri vuosilta. Mukana on muutama aivan ensimmäisiä
kuvia sekä tuoreempia. Kuvilla ei sinänsä ole mitään yhtenäistä teemaa, vaikka valokuvanäyttelyssä
ehkä pitäisi olla. No, kaikkia kuvia yhdistää käytetty tekniikka ja se, että
niiden kuvakulma on suurempi kuin 100 astetta. Suurin osa kuvista on maisemia luonnosta tai kaupunkimaisemia sekä
Suomesta että ulkomailta. Jos panoraamat kiinnostavat, suosittelen niiden tekemisen kokeilemista.
Mutta varoituksena mainitsen, että ne voivat viedä mukanaan, kuten kävi
minullekin. Kommentteja panoraamoista, näyttelystä tai tästä esityksestä saa
mielellään lähettää sähköpostilla osoitteeseen: hannu piste lehto at mbnet
piste fi. |
|
|
|