> 100 °	Valokuvanäyttely Kameraseuran Kamera-Galleriassa Lastenkodinkatu 1, Helsinki, 11.3.-28.3.2008, ma-pe klo 11-17.
Hannu Lehto:	Ajatuksia panoraamavalokuvauksesta.
	Harrastin kouluaikoina 60-luvulla mustavalkokuvausta. Vuonna 2000 hankin ensimmäisen digikamerani, 2 megapikselin Canon Ixuksen. Ixuksen mukana tuli muutama tietokoneohjelma, mm. PhotoStitch. Ohjelma oli tarkoitettu panoraamakuvien tekemiseen siten, että ohjelma yhdisteli usean vierekkäisen kuvan yhdeksi panoraamaksi. Kokeilin ohjelmaa muutaman kerran ja tulokset näyttivät mielenkiintoisilta. En tiennyt panoraamoista juuri mitään niinpä halusin saada asiasta lisätietoja. Niinpä eräänä iltana vuonna 2002 kirjoitin googleen englanninkieliset sanat ”panoramic photography”. Tuloksista avautui minulle tuolloin kokonaan uusi maailma. Seuraavat pari vuotta tutkin ja opiskelin panoraama-valokuvausta, sen teoriaa ja käytäntöä, katselin paljon muiden ottamia panoraamoja tietenkin kuvasin tein itse panoraamoja. Menemättä yksityiskohtiin totean, että panoraamakuvien tekemisen teknologioita ja tekniikoita on useita. Itse käytän menetelmää, jossa useita digikameran kuvia liitetään yhteen tietokoneen avulla. Mikä on panoraama? Nykysuomen sanakirjan mukaan se on naturalistista näköalavaikutelmaa tavoitteleva maalaus(sarja) laaja näköala, maisema Valokuvauksessa sillä useimmiten ymmärretään valokuvaa, jonka kuvakulma ylittää laajakulmaobjektiivin kuvakulman. Esimerkiksi 17mm kinokoon objektiivin kuvakulma on 90 astetta.
On huomattava, että kaikki panoraamamuotoiset kuvat eivät ole panoraamoja. Esimerkiksi normaaliobjektiivilla otettu kuva, josta on rajattu ylä- ja alaosa pois, ei ole panoraama. Ja kaikenkukkuraksi neliön muotoinen kuva voi olla panoraama, jos sen vaaka- ja pystykuvakulma on yli 90 astetta.

	Panoraamojen kuvakulma on aika usein vaakasuunnassa yli 100 astetta aina 180 asteeseen asti. Myös pystypanoraamoja tehdään, mutta jostain syystä selvästi vähemmän kuin vaakasuoraan. Panoraamoja tehdään myös yli 180 asteen. Oma melko suosittu alueensa on 360x180 asteen pallopanoraamat, joissa tietokoneen ruudulla voi pyörittää näkymää haluamaansa suuntaan vasemmalle, oikealle, ylös ja alas. Minä jostain syystä en koskaan ole ollut kiinnostunut näistä pallopanoraamoista lainkaan Panoraamakuvauksessa viehättää monet asiat. Jotenkin panoraamojen kuvakulma tuntuu luontevalta ja mielenkiintoiselta tavalta tarkastella ja kuvata maailmaa. Luulen, että se johtuu siitä, panoraamakuvaus on lähellä ihmisen luonnollista katselukulmaa. Kun useampi kuva yhdistellään yhdeksi kuvaksi, kuvan resoluutio kasvaa. Esimerkiksi aiemmin käyttämälläni 6 megapikselin kameralla, syntyi helposti 10000 x 4000 pikselin eli 40 megapikselin kuva. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tällaisen kuva voi hyvin tulostaa varsin
suureksi ilman että tarkkuus tai terävyys kärsii. Se tarkoittaa myös sitä että kuvaan mahtuu paljon yksityiskohtia, joita on mielenkiintoista tutkia esimerkiksi tietokoneen ruudulla.
Yhdistelevällä panoraamatekniikalla on mahdollista ottaa valokuvia, jotka muuten jäisivät ottamatta. Esimerkkinä tällaisesta on rakennuksen kuvaaminen siten, että koko rakennus tulee kuvaan ja kuvauspaikka on ahdas tai liian lähellä kohdetta. Tietokoneella yhdistellyt panoraamakuvat eivät sovellu joka aiheeseen. Parhaimmillaan ne ovat maisemakuvissa, etenkin luonnossa. Hankalia, joskaan ei aina mahdottomia, kohteita ovat esimerkiksi liikkuvat kohteet tai kohteet, joissa on paljon suoria viivoja, kuten esimerkiksi rakennukset tai sähkölangat tms. Näyttelyssä on kuvia eri vuosilta. Mukana on muutama aivan ensimmäisiä kuvia sekä tuoreempia. Kuvilla ei sinänsä ole mitään yhtenäistä teemaa, vaikka valokuvanäyttelyssä ehkä pitäisi olla. No, kaikkia kuvia yhdistää käytetty tekniikka ja se, että niiden kuvakulma on suurempi kuin 100 astetta. Suurin osa kuvista on maisemia luonnosta tai kaupunkimaisemia sekä Suomesta että ulkomailta. Jos panoraamat kiinnostavat, suosittelen niiden tekemisen kokeilemista. Mutta varoituksena mainitsen, että ne voivat viedä mukanaan, kuten kävi minullekin. Kommentteja panoraamoista, näyttelystä tai tästä esityksestä saa mielellään lähettää sähköpostilla osoitteeseen: hannu piste lehto at mbnet piste fi.

Back to > 100 ° main page